Historia

Kylähistoriaa

Haudanmäki on nimensä mukainen 
Mäki on Vojakkalantien ja Vojakkalan Lavan välissä oleva kumpare, jossa on nykyisin pöytäryhmä. Mäeltä avautuu kaunis näkymä peltojen yli Kaartjärvelle.

Nälkävuodet kurittivat Vojakkalaa rankasti. Kylään tuli melkein maailmanloppu.
Vojakkalan taloluku oli 1600-luvulla kasvanut kahdeksaan. Kun viljavia vuosia seurasi viisi peräkkäistä laihaa vuotta 1690-luvulla, oli tämä kohtalokas. Halla vei sadon useana peräkkäisenä vuonna. Viisi nälkävuotta ja ehkä myös kerjäläisten mukana tulleet kulkutaudit veivät asukkaat Vojakkalan elämää sykkineestä, vieri viereen rakennetusta kyläkeskuksesta. Siitä tuli autiotalojen hautausmaa, sillä vain yhteen taloon jäi asukkaat, ja koko kylässä aikuisia oli rippikirjojen mukaan 6 henkeä. 

Kuolleita ei enää 1697 jaksettu kuljettaa kirkkomaahan, vaan kyläläiset joutuivat hautaamaan vainajiaan oman kylän multaan. Arvokkaimmaksi paikaksi katsottiin mäki nykyisen Portaan tien varressa, puolen kilometrin päässä kylästä. Alettiin puhua Hautamäestä tai Hauranmäestä, joka pysyi rakentamattomana vielä koko 1800-luvun. 

Vojakkalan uudelleenasutus alkoi kuitenkin olojen parannuttua. Ensimmäiseen taloon elämä palasi 1704 ja pian myös toinen autiotalo sai asukkaat. Muissa taloissa elettiin vaikeita aikoja ja elämä vakiintui vasta 1730-40-luvuilla.







Tekstit Sisko Savolainen, lähteenä Rauli Tammelan kokoama Vojakkalan kylän historia vuodelta 2004 ja Asko Stenholmin kokoama perinnetieto.
Vojakkalan työväentalo 1916-1978
Vojakkalaan oli perustettu työväenyhdistys 1906. Toiminta oli alkuvuosina hyvin vilkasta. Työväenyhdistys ja kylän raittiusyhdistys tukivat mm. kylän kirjastoa ja urheilutoimintaa, järjestivät kesäjuhlia ym. aktiviteetteja. Tansseja järjestettiiin kymmenkunta vuotta Niinimäen talossa, ja talvisin kokoonnuttiin Hernemäessä. 

Oma talo oli kuitenkin haaveissa. 1915 tontti talolle saatiin hankittua Haudanmäeltä. Tämän jälkeen ongelmana oli rakennushirsien saanti - jäsenet kun oli torppareita, eivätkä maanomistajia. Rengon Viialankulman työväenyhdistys oli kuitenkin myymässä taloaan ja kaupat solmittiin toukokuussa 1915. Valmiiksi veistetyt hirret siirrettiin 15 km päästä Vojakkalaan rekikelillä. Lumien sulamista odotettiin keväällä 1916, jotta taloa päästäisiin pystyttämään.

Ensimmäinen työväentalolla pidetty tilaisuus oli urheilujuhla lokakuussa 1916. Juhlavat vihkiäiset pidettiin uudenvuoden aattona. Vuosi 1917 elettiin huumassa: järjestettiin iltamia ja kursseja, taloa vuokrattiin ja yhdistyksen jäsenmäärä kaksinkertaistui. Sisällissodan kahinat 1918 näkyivät myös Vojakkalassa. Työväenyhdistyksellä ei ollut mitään toimintaa vuoteen 1927 asti, mutta niin talo kuin yhdistyskin saatiin pidettyä. Vuodesta 1935 alkoi työväenyhdistyksen uusi nousu. Vojakkalassa se johtui seuraavan sukupolven varttumisesta aikuisikään ja yhdistyksen johtotehtäviin. Perhekunnista löytyi toimihenkilöt ja puhvetin pitäjät, järjestysmiehet ja piletin myyjät, ja myös ohjelman esittäjät. Pitkästä aikaa talolla tapahtui! Omia tilaisuuksia oli muutaman viikon välein, taloa vuokrattiin kyläläisille ja yhdistyksille. 

Vojakkalan työväenyhdistyksen toiminta hiipui television tultua kylään. Odotetut elokuvaillat harvenivat muutamaan kertaan vuodessa ja loppuivat lopulta kokonaan. 1950-luku oli viimeinen monipuolisen toiminnan vuosikymmen. 1960-luvulla talon toiminta väheni vähenemistään. 1970-luvun loppupuolella talolla alkoi selittämätön ilkivallanteko. Sisään murtauduttiin, ikkunoita rikottiin, tavaroita levitettiin. Ketään ei saatu kiinni. Lopulta työväenyhdistyksen mitta tuli täyteen, ja talo päätettiin purkaa kesällä 1978. Nyt tontilla on talosta muistuttamassa vain muistokilpi.

Senaatin kartta

Kartoitus 1884.   Alkuperäinen kartta on piirretty mittakaavaan 1:21 000. 
 Kartta on väritetty käsityönä vesivärein. 
 Karttalehti on arkistoituna Kansallisarkistossa.

Vojakkalan työväentalo

Talo pystytettiin Haudanmäelle 1916. Toiminta lähti reippaasti käyntiin, mutta hyytyi vuosikymmeneksi sisällissodan seurauksena.
Kuvat Salonkylän talon seinältä.

 

1930-luvulla uuden nousun myötä taloa laajennettiin. 1950-luku oli viimeinen monipuolisen toiminnan vuosikymmen. Käyttö hiipui ja ilkivalta tärveli talon. Se purettiin 1978.

Vojakkalan koulu

Edvard Lekkala toimi koulun opettajana vuodesta 1906 vuoteen 1951. Kuvassa 1935-39 syntynyt ikäluokka. Huomaa puukoulun luokan takaikkunat.
Vojakkalan koulu 1905-2010
Lopelle perustettiin ensimmäinen kansakoulu 1867 kirkonkylälle, ns. Heikkilän koulu. Sitten alkoi koulutyö Läyliäinen 1891, Salo-Räyskälä 1893, Launonen 1896, Pilpala samoin 1896. Topenolla koulu alkoi syksyllä 1899, ja sinne myös moni Vojakkalan lapsi matkasi.

Kuntakokoukselta anottiin kuitenkin koulua myös Vojakkalaan, josta seudun syrjäisen aseman vuoksi oli vaikeaa varsinkin vähävaraisten käyttää muissa kouluissa lapsiaan. Maanviljelijä A. Mikkola lupautui kunnostamaan talostaan tarpeellisen määrän huoneita koulua varten ja yhteensä 35 lasta ilmoitettiin allekirjoituksin ja puumerkein kouluun pantaviksi. Myös kokouksessa saapuvilla ollut Kalle Siukola lupasi luovuttaa kunnalle tarvittavan tonttimaan ja 1 ha peltoa. Vilkkaan keskustelun jälkeen kuntakokous yksimielisesti päätti perustettavaksi pojille ja tytöille yhteisen ylemmän kansakoulun, jonka tulee alkaa toimintansa syyslukukauden alussa 1905.

Ensimmäiseltä vuodelta on kirjattu koulussa olleen 14 poikaa ja 12 tyttöä, eli yhteensä 26 lasta. Kuntakokouksessa oli 28.12.1906 esillä koulurakennuksen aikaansaaminen Vojakkalaan, koska valtionapu oli myönnetty sillä ehdolla, että koulu­rakennus on valmiina 1908. 24.8.1908 onkin sitten johtokunnan kokous pidetty koululla, jolloin on varmaan mielihyvin todettu koulukartanon aikaansaaminen. Vojakkalan maisemia hyvin kuvaavana on maininta puutarhamaan kiveämi­sestä ja kaivon kaivamisesta. 

Koulutyö Vojakkalassa jatkuu vakaana ensimmäisen maailmansodan ajan, ja myös kapinavuosina koulutyötä ei häiritty tai estetty ja koulutyö jatkui. 1923 oli esillä alakoulun perustaminen, mutta asiaa lykättiin ja pyydettiin kiertokoulua. Myös koulukeittolan tekemisestä puhutaan useaan otteeseen. Vuonna 1938 johtokunta tilaa pohjapiirustukset koulukeittolaa ja alakoulun luokkaa ja opettajan asuntoa varten. Kunta ajattaa jo tiiliäkin koulun pihalle. Sota tuli kuitenkin väliin. Koulutyö oli keskeytyksissä ja jatkui syksyllä 1940, mukana nyt 14 evakkolasta.  
 
Vuonna 1952 kivikoulu kohosi vanhan puukoulun rinnalle, ja tänne saatiin pitkää kaivattu ja puhuttu keittola ja tilat alakoululuokalle, samoin yhdistetty veistoluokka ja voimistelusali. Vihkiäisiä vietettiin 1953. Koulutyö jatkui kahden opettajan voimin, kunnes 1958 julistettiin kolmannen opettajan virka haettavaksi.

Vojakkalan koulun historiaan liittyy kaksi pitkäaikaista opettajaa. Edvard Lekkala valittiin koulun opettajaksi 1906. Yhden välivuoden jälkeen hän palasi taas Vojakkalaan, jatkaen tehtävässään aina vuoteen 1951, jolloin jäi eläkkeelle 68 vuoden iässä, 45 vuotta Vojakkalan lapsia opettaneena. Salo-Vojakkalan yhteisenä alakansakoulunopettajana aloitti syksyllä 1934 Alma Harjula, ja kun alakoulu muuttui kokolukukautiseksi, valitsi Harjula Vojakkalan piirin. Alman läksiäiskahveja juotiin lokakuussa 1967. 
Pitkään Vojakkalassa opetti ja vaikutti myös Ahti Väistö, joka vuodesta 1956 alkaen jatkoi aina vuoteen 1974, jolloin hän jo muutaman virkavapausvuoden jälkeen jatkoi Lopen kunnan koulutoimen hallinnollisissa tehtävissä. Vuodesta 1968 lähtien palattiin kahteen opettajaan, ja Anna-Liisa Lemström siirtyi Ruotsinkylästä hoitamaan toista opettajan tointa.

Koulun oppilasmäärä oli enimmillään 70. Koulupiiriä pienennettiin välillä, siirtäen Uudentalon kulma Topenon piiriin 1967. Vuonna 1979 se taas palautui Vojakkalan koulupiiriin, ja samassa yhteydessä Räyskälän koulupiiri lakkautettiin ja yhdistettiin Vojakkalan kanssa.

Vojakkalan koulu yhdistettiin Topenon koulun kanssa Länsi-Lopen kouluksi. Vojakkalan koululaiset siirtyivät Topenolle syksystä 2010 alkaen, jolloin tänne saatiin jälleen kolmiopettajainen kyläkoulu. Nykyisellään Vojakkalan koulurakennukset ovat yksityisomistuksessa. Vojakkalan Vanha Koulu on vuokrattavissa kokous- ja juhlakäyttöön. 

Teksti Sisko Savolainen, lähteenä Anna-Liisa Lemströmin historiikki koulusta. 
Sivusto on testausvaiheessa. Jos löydät jotain huomautettavaa tai kehitettävää, ota yhteyttä ylläpitoon.

Sivusto avattu 24.10.2005. Päivitetty tälle alustalle 31.5.2022.
Kaikki oikeudet sivustolla olevaan aineistoon pidätetään.
©2022, All Rights Reserved

Sivuston koosti Poronoro
Ylläpito: Markku Hirvenoja ja Sisko Savolainen, etunimi.sukunimi@poronoro.fi Puh: 045 176 8545
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän