Uutiset

13.2.2025

Vojakkalan kyläkokouksessa oli sunnuntaina yksi puheenaihe yli muiden: keskelle yhtenäsiä, rakentamattomia metsämaita, kylän upeimpien maisemien äärelle, Kalattomannummelle, ollaan suunniteltu teollisen mittaluokan aurinkovoimala. Osuvasti hanke on nimetty Glendoraksi - vanhan iskelmän mystisen ja kaikista kauneimman ikkunaprinsessan mukaan. 

Marraskuun lopulla esitetyistä suunnitelmista poiketen vuodenvaihteessa jätettyyn suunnittelutarveratkaisuhakemukseen ollaan otettu mukaan viideskin iso alue, ns. Kyläntaustannummelle, lähelle 54 -tienvarren asutusta. Aurinkopaneelit peittäisivät yhteensä lähes 60 hehtaaria aidattuja alueita. 

Huoli oli yhteinen. Onko mitään tehtävissä, kun ylikansallinen yhtiö ilmoittaa rakentavansa jättimäisen voimalan juuri siihen ”omaan” marja- ja sienimetsään, lenkkipolun paikalle, rauhan ja levon lähteelle… 

On tarve keskustella, vaihtaa ajatuksia, hämmästellä yhdessä. Voidaanko näin oikeasti tehdä? Ja voidaanko tehdä mitään? Vai onko vain seurattava, kun peruuttamattomasti pilataan jotain, mitä ei enää ikinä sen jälkeen saada takaisin? 

Suunniteltu voimala-alue ei ole mitä tahansa metsää. Alueella liikkuneet tietävät seudun erityisyyden. Voimala-alueiden viereen jäävä Kalattoman lähdepohjaisten lampien ympäristö on huikea, ja syvemmällä oleva Kyläntaustan järvien alue suojelun arvoiseksi merkitty. Alueen arvo on maakuntakaavassa tunnistettu ja tunnustettu. 

Raha kuitenkin ratkaisee - ylikansalliselle voimalayhtiölle moni seikka puoltaa juuri tätä paikkaa: yksi maanomistaja, jolla ei ole tunnesiteitä alueeseen, pitävä hiekkakangas jolle on helppo rakentaa, lähellä voimalinjaa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. 

Pohjavesialueella toimiminen vaatii kuitenkin isot suojaustoimet. Ja silti lähellä pelätään, kuinka kaivojen käy? Entä lähijärvien veden laadun? 

Kyläkokouksessa tuotiin esiin se, että aikanaan tänne on kaupungista muutettu luonnon takia. Nyt jos voimala estää omalta kotipihalta metsään pääsyn - ja lähimetsää ei sen myötä enää ole - alkaa lähtölaskenta. Varsinkin kun lähikouluistakin saa taistella vuosi toisensa jälkeen. 

Täällä ikänsä asuneet eivät lähteä haluaisi - mutta tulevaisuus voimalan varjossa hirvittää. 

Toisaalta kyseltiin, kuka korvaa ne isot taloudelliset tappiot, mitä kiinteistönomistajille hankkeesta seuraa? Kuka haluaisi ostaa pientilan teollisuusalueen verkkoaidan vierestä? 

Hakemus edennee helmikuussa kuulemisvaiheeseen. Tällöin siitä saa antaa lausuntoja ja muistutuksia, rajanaapurit huomautuksia. 

Mutta päätyvätkö nämä vain mappiin, ja toteamukseen, että nyt on kuultu… 

Mutta vielä ei luovuteta! Kaikki voitava varmasti tehdään, huoli on yhteinen.  

Helios Nordic Energy Finland Oy:n Lopen Glendoran aurinkovoimalan suunnittelutarveratkaisuhakemusta koskien haluamme julkituoda seuraavaa: 

PERUSTELUT: 

1. Kalattomannummen ja Kyläntaustanmaan alue on yhtenäistä metsätalousaluetta, jolle on vakiintunut poikkeuksellisen laajaa paikallista virkistys- ja retkeilykäyttöä jo vuosikymmenten ajan. Myös maakuntakaavassa alueen arvo on tunnustettu, ja Kalattomannummen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. 

Kalattomannummen alueen läpi kulkee mm. merkityt Ilvesreitit, mutta tämän lisäksi paikalliset käyttävät alueen muuta tiestöä ja polkuverkostoja. 

Myös Lopen kunta on panostanut alueen ulkoilureitistöjen kehittämiseen. On todella ristiriitaista, jos samalle alueelle nyt sallittaisiin teollisen mittaluokan rakentaminen. Ulkoilu teollisuusalueen verkkoaitojen välissä ei suo sitä virkistystä, jota luonnossa liikkumiselta haetaan. 

Yhtenäisenä metsätalousalueena säilynyt alue ja sen viereiset suojelualueet ovat myös merkittäviä eläimistölle: suunnitellut hankealueet on merkitty Kanta-Hämeen ekologisen verkoston selvityksessä luonnon ydinalueeksi. Jäljistä päätellen mm. hirvet kokoontuvat alueelle isoina laumoina talviaikaan. 

Suunniteltu teollinen voimalarakentaminen pirstoisi alueen ja rajautuisi suojeltuun Kyläntaustanjärvien Natura 2000-alueeseen sekä Kalattoman lampien geologisesti arvokkaaseen muodostelmaan. Hankkeen luontoselvityksissä näihin arvokkaisiin alueisiin rajautuvia hankealueita käsitellään täysin erillisinä, ottamatta huomioon vaikutuksia viereisiin alueisiin. On selvää, että luonnonpaine rakentamattomiin osiin muuttuu täysin, jos viereiset isot alueet on rakennettu ja verkkoaidalla rajattu. Väistämättä viereen rakentuva teollisuusalue vähentää myös suojeltujen alueiden luontoarvoja. 

Suunnitellut voimala-alueet ovat Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen läheisyydessä, sekä toiselta puolelta alue rajautuu Punelian- Kaartjärven kulttuurimaisemaan. 

2. 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamisen on missä tahansa kohteessa oltava ”sopivaa maisemalliselta kannalta” eikä rakentaminen saa vaikeuttaa ”erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista”. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen (MRL 137 §). Merkittävällä rakentamisella tarkoitetaan ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 § asetetaan myös rakentamiselle yleinen vaatimus siitä, että “rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.” 

Tässä hankkeessa suunniteltu teollisen mittakaavan voimalarakentaminen ei sovellu alueen nykyiseen luonteeseen, mutta ei myöskään maakuntakaavan linjauksiin eikä edellä mainittuihin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin. Rakentaminen tuhoaisi merkittävän luonto- ja kulttuurikokonaisuuden. 

3. 

Suunnitellut voimala-alueet ovat lähes kokonaisuudessaan tärkeää pohjavesialuetta, jonka pohjavedestä pintavesi- ja maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Pohjavedet purkautuvat alueelta sekä Kaartjärveen että Pääjärveen. Kalattoman alueella olevat lammet ovat pohjavesi-/lähdepohjaisia ja pohjavesi on näiden lähettyvillä niiden pinnankorkeuden tasolla. 

Teollisen mittaluokan rakentaminen ja maaston muokkaantuminen kymmenien hehtaarien alalla lisää pohjavesiraportinkin mukaan sameutta, ja vaarassa ovat kaikki läheiset vesistöt. 

Ko. raportti kuitenkin vähättelee rakentamisen vaikutuksia, pohjautuen teoreettisiin laskelmiin, ilman todellista tietämystä paikallisesta vesitaloudesta ja toimien vaikutuksista. 

Hakemuksessakin esitetyt riskit pohjaveden laadulle on otettava tosissaan. Teollista voimalaa ei pidä tärkeälle pohjavesialueelle rakentaa. 

Huomattava on, että alueen pohjavedestä ovat riippuvaisia myös kaikki lähiseudun kiinteistöt, sillä näissä on omat talousvesikaivot. Puhdas vesi on elämän edellytys! 

4. 

Ympäristöministeriössä on linjattu aurinkovoimarakentamista: metsämaan merkittävää käyttöä aurinkovoimaan pyritään välttämään.” (https://ym.fi/aurinkovoimarakentaminen). Helioksen suunnitelmat ovat tämän ohjeen kanssa ristiriidassa - koko suunniteltu voimalaalue on metsätalousaluetta. Metsän kaataminen vaikuttaa hiilitaseeseen suoraan hiilinielua pienentäen. 

Annetaan tämän Vojakkalan Kalattomannummen ja Kyläntaustanmaan yhtenäisenä ja rakentamattomana säilyneen ainutlaatuisen alueen pysyä rakentamattomana edelleen - aurinkovoimaloille kyllä löytyy järkevämpiä paikkoja jostain muualta. 

Vojakkalalaiset ry, sekä aluetta arvostavat kansalaiset

- Tämä yhteisadressi on allekirjoitettavissa sähköisesti 27.2.25 saakka adressit.com.

Sama löytyy paperi- ja kynäversiona Vojakkalan kylätuvalta esim. sunnuntaikahvien aikaan klo 12-14.

17.12.2024

koonnut Kristiina Koskinen, täydennykset Sisko Savolainen

Tässä koottuna tärkeimmät pointit maanantaina 25.11.24 pidetystä asukasinfosta liittyen teollisen mittakaavan aurinkovoimalaan, jota ollaan suunnittelemassa Kalattomien alueelle. .

1. Paneelit nousevat noin neljän metrin korkeuteen. Alueella oleva metsä kaadetaan ja alue (n.70ha) aidataan siten, että vain pienriista pääsee aitojen alitse kulkemaan. Kukin palanen on oman verkkoaitansa sisällä, alueen tiet kulkevat mm. isoimmalla lohkolla aitojen välissä.

2. Vaikutukset alueen virkistyskäyttöön ja jokaisenoikeuksiin ovat dramaattiset. Kalattomien alueella käydään mm. uimassa, sienessä, marjassa, maastopyöräilemässä ja retkeilemässä. Hämeen ilvesreitti kulkee teollisuusalueen reunassa kiinni. Paikallisille maankäytön muutos on merkittävä ja elinolosuhteisiin vaikuttava. Metsien kaataminen vaikuttaa myös paikallisiin tuuliolosuhteisiin. 

3. Muita huolia ovat esimerkiksi vaikutukset pohjaveteen (Kalattomat ovat pohjavesialuetta, paneelien sinkityt tukirakenteet tulevat syvälle maahan ja tutkimustieto raskasmetallivalumista puuttuu vielä), kyseessä on valuma-alue Kaartjärvelle. Paneelikenttä rajautuisi myös luonnonsuojelualueeseen kiinni. Suojavyöhyke Kalattomille ei ole kovin leveä. 

4. Hankkeesta ei ole tehty eikä tehdä varsinaista ympäristövaikutusten arviointia, eli YVA-menettelyä. Syynä tähän on ELY-keskuksen ohjeistus. Rakennuslupahakemusta varten on teetetty jonkinlainen luontokartoitus kaupalliselta toimijalta, joka tulee nähtäväksi lupahakemuksen yhteydessä. 

5. On epäselvää, hidastaako vai edistääkö hiilinieluna toimivan kasvavan metsän kaataminen ja korvaaminen paneelikentällä ilmastonmuutosta ja millä aikataululla – kukaan ei liene laskenut tätä. Paneelien raaka-aineet tulevat Kiinasta ja Aasiasta yleisemminkin. Teollisuusalueen rakennusprosessi rekkaliikenteineen kestäisi n. kaksi vuotta. 

6. Rakennuslupa hakemus etenee suunnittelutarveratkaisuna, mistä seurauksena päätös siitä tehdään viranhaltijapäätöksenä. Tämä tarkoittaa, että päätöksen Kalattomien alueen muuttamisesta teollisuusalueeksi tekee kunnassa yksi ainoa virkamies, maankäyttöpäällikkö Werner Franzén. 

7. Aikataulu on nopea. Hakemus voimalasta jätetään vielä tämän vuoden puolella, sillä laki suunnittelutarveratkaisuista on muuttumassa vuoden vaihteessa. Kun hakemus on jätetty, se ns. kuulutetaan eli se tulee julkiseksi Lopen kunnan sivuille ja sitten on on n. 3 viikkoa aikaa jättää siihen lausuntoja. Ilmeisesti tämä tapahtuu vasta tammikuun puolen välin paikkeilla, eli joululomalla ei tähän tarvitse puuttua.

8. Hankkeen takana ei ole vain suomalainen eikä edes ruotsalainen Helios Nordic Energy, vaan nämä yritykset omistava pörssiyhtiö Vinci, joka on maailman toiseksi suurin yritys rakennusalalla, toimii yli sadassa maassa ja sen liikevaihto oli 48,053 miljardia euroa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vinci_(yritys)). 

9. Tämä hanke ei ole ainoa laatuaan tällä alueella. Samanlaisia, suuren mittakaavan teollisia voimaloita on tekeillä ainakin Lakeasuon alueelle ja myös muista alueista on neuvottelut käynnissä: https://www.forus.fi/fi/lakeasuo/. 

Vojakkalan alue on dramaattisen muutoksen kynnyksellä, eikä Lopen kunta ole tehnyt tästä strategista linjausta eikä kaavoitusta. 

#Loppi #lopenkunta #lopeltahyvä #aurinkovoima #vihreasiirtyma

Viikko sitten maanantaina Helios Nordic Energy Finland Oy esitteli Vojakkalaan Kalattoman alueelle suunnittelemaansa teollisen mittaluokan aurinkovoimalahanketta asukastilaisuuksissa Vojakkalassa ja kunnantalolla. Alustavat tiedot suunnitelmista olivat saaneet niin vakituiset kuin kesäasukkaatkin runsain määrin liikkeelle. Niinpä tunnelma Vojakkalan Kylätuvalla olikin kirjaimellisesti tiivis. 

Helioksen Esa Eklund ehätti esitellä yrityksen ja aloittamaan suunnitellun voimalan esittelyn, kun yleisöstä jo ystävällisesti mutta painokkaasti ehdotettiin, että yritys voisi suunnitella voimalaa johonkin järkevämpään paikkaan, ja tämä tilaisuus voitaisiin saman tien lopettaa. 

Asiallisesti Helioksen Esa Ekldund ja suunnittelusta vastaava Pasi Lappalainen kuitenkin kävivät voimalasuunnitelmaa läpi, yleisön kysellessä ja kommentoidessa aktiivisesti. 

Aurinkovoimaa ei sinänsä vastustettu, vaikka todettiinkin tutkimustietoa aurinkovoimaloista vielä olevan vähän. Selväksi kuitenkin kävi, että suunniteltu voimalan paikka on paikallisten mukaan täysin väärä. 

- Täydellinen bingo! Kaikkein arvokkaimmat luontoalueet tuhotaan, peittämällä ne aurinkopaneeleilla. Miten juuri tänne keksittekin sen suunnitella, päiviteltiin. 

Yleisöstä kysyttiinkin, tietävätkö aurinkovoimalaa puuhaavat, millaisesta alueesta on kysymys? Kalattoman alue on ympäristönä ainutlaatuinen, ja tällainen teollisen mittakaavan voimalahanke pilaa miljöön totaalisesti. 

Hämmästeltiin myös kunnan tekojen ja ajatusten ristiriitaa: ensin panostetaan alueella kulkevien ulkoilureittien kehittämiseen, mutta nyt samalle alueelle sovitellaan aurinkopaneelikenttiä! 

Vaikka voimala-alue rajoittuu luonnonsuojelualueeseen, ei tänne suunnittelijan mukaan tarvitse jättää suojavyöhykettä. ELY-keskuksen ja kunnan edustajien kanssa hankkeesta on käyty jo alkukesästä keskustelut ja tarvittavat selvitykset on tehty. Suunnittelijan mukaan mm. luontoselvityksessä ei ilmennyt itse voimala-alueella mitään, mikä estäisi rakentamisen. Arvio on, että rakentamisella ei olisi vaikutuksia myöskään viereisten alueiden luontoarvoihin. 

Vaikka suunniteltu voimala-alue on pääosin toisen luokan pohjavesialuetta, on viranomaisten arvio, että mahdollisella voimalalla ei ole vaikutuksia pohjaveteen. 

- Paneelien tukirakenteet, eivätkä kaapelitkaan mene pohjaveden tasolle, selvitti Esa Eklund. 

Yleisöstä kuitenkin kyseltiin, kuka vastaa, jos maaperä pilaantuu? Tähän todettiin, että ensisijaisesti saastuttaja, toiseksi maanomistaja ja kolmantena kunta. 

Yhteistuumin kuitenkin todettiin, että tällaisella herkällä alueella toimittaessa on oltava varmuus siitä, että pohjavettä ei pilata. 

ELY-keskus ei ole nähnyt tarpeellisena ympäristövaikutusten arviointia (ns. YVA-menettely) tämän hankkeen yhteydessä. 

Yleisöstä kyseltiin myös, miksi Vojakkalan alueen aurinkovoimalahankkeita käsitellään yksittäisinä projekteina, kun käytännössä nämä kytkeytyvät yhteen, alueen valumavesien kuormittaessa Kaartjärveä. Kalattoman voimala-alueella sijaitseva Kyläntaustanoja on tärkein Kaartjärven syöttöojista. - Kunnan rooli olisi nyt ottaa pää pois pensaasta ja nähdä kokonaisuus! 

Kommentilla viitattiin toiseen Vojakkalan alueella mahdollisesti vireille tulevaan Forus oy:n voimalahankkeeseen, jota on suunniteltu Kaartjärven koillislaitaan, Lakeasuon alueelle. 

Vojakkalan tilaisuudessa paikalla oli myös Someron yhteismetsän edustus. Heiltä kyseltiin, onko oikeus ottaa näitä karjalaisille aikanaan metsämaaksi annettuja maita tällaiseen käyttöön. Hoitokunnan puheenjohtaja totesi suoraan, että raha ratkaisee: voimala-alueena maa tuottaa ainakin tuplat metsätalouskäyttöön verrattuna. 

Helioksen edustaja kertoi itse olleensa aktiivinen ja kyselleensä aluetta - voimalinjan läheisyys yhtenä houkuttimena. 

Yleisöstä esitettiin harras toivomus, että nyt esille nostettu huoli alueesta otettaisiin tosissaan, ja se todella näkyisi lopullisissa suunnitelmissa. 

Helioksen Esa Eklund totesi, että aluetta on varattu reilusti, ja mahdollista on miettiä rajauksia vielä saadun palautteen pohjalta. 

Lopen kunnantalolla samana iltana järjestetty vastaavansisältöinen tilaisuus ei kerännyt yhtä vahvaa edustusta. Täälläkin kävi kuitenkin selväksi se, että voimalaa ei Kalattoman alueelle haluttaisi. Kunnanjohtaja Mikko Salmela kuitenkin toivoi puheenvuorossaan ymmärrystä, sillä voimalahanke toisi toteutuessaan kunnalle kipeästi kaivattuja kiinteistöverotuloja. 

Prosessi lähtee etenemään Helioksen jätettyä suunnittelutarveratkaisuhakemuksen kuntaan. Hakemus ollaan todennäköisesti jättämässä ennen vuoden vaihdetta. Kunta laittaa hakemuksen liitteineen nähtäville ja varaa aikaa kirjallisen muistutuksen tekemiseen niin naapureille kuin muillekin, joita asia koskee. Lisäksi kunta pyytää tarvittavia viranomaislausuntoja. Aikaa tälle prosessille on noin 2-3 viikkoa. Lopullinen päätös tehdään viranhaltijapäätöksenä. Jos tästä valitetaan, siirtyy asia rakennuslautakuntaan ja mahdollisesti valitusten jatkuessa hallinto-oikeuteen. 

Vojakkalassa aistittavissa oli, että tätä voimalahanketta ei tulla mukisematta nielemään. Lopen kunnan maankäyttöpäällikkö Werner Franzén selvensi vielä jälkikäteen, että vaikka hakemuksen jättämisellä on takaraja, ei itse päätöksenteolla ole kiire. - Jos hakemus tulee vuoden vaihteessa, viisasta olisi laittaa kuulutus yms. prosessit käyntiin aikaisintaan tammikuun puolessa välissä. - Päätöksenteko perustuu selvityksiin ja tietoon. Toimija tekee riittävät selvitykset, joihin ELY ottaa kantaa. Rakennusluvasta vastaa sitten rakennuslupaviranomainen erikseen.

3.11.2024

Helios Nordic Energy Finland Oy on käynnistämässä merkittävän aurinkoenergiaprojektin Vojakkalassa. Projektialue, joka kattaa noin 70 hehtaaria, sijaitsee Someron yhteismetsän omistamalla alueella Vojakkalantien molemmin puolin, ns. Kalattoman nummella.

Vojakkalan läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan hyvän liitettävyyden sähköverkkoihin. Lopen kunta toivottaa Helioksen hankkeen lämpimästi tervetulleeksi ja uskoo sen olevan merkittävä investointi alueelle. 

- Erityistä huomiota kiinnitetään luontoarvoihin ja lupaprosessien avoimuuteen, vakuuttaa kunnanjohtaja Mikko Salmela.

Helios Nordic Energy Finland, joka aloitti toimintansa Suomessa kesäkuussa 2023, kehittää parhaillaan laajamittaisia aurinkopuistoja Pohjoismaihin. Yritys vastaa hankkeen koko kehityskaaresta, mukaan lukien tontin valinta, lupamenettelyt, verkkoyhteysprosessit sekä esisuunnittelu ja kilpailutukset. 

- Olemme käynnistämässä Lopen aurinkovoimalan viranomaislupien hakuprosesseja vielä tämän vuoden aikana. Lähialueen asukkaat pidetään ajan tasalla hankkeesta järjestämällä asukastilaisuuksia, kertoo hankekehitysjohtaja Esa Eklund. 

Aurinkopuistoja voidaan hyödyntää myös luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Niille voidaan kylvää kasveja, jotka tarjoavat ravintoa pölyttäjille, tai ne voivat toimia laidunalueina. Vojakkalan hankkeelle etsitäänkin nyt kiinnostuneita lampaita tuleville vuosille kesätöihin. 

Lisätietoja antaa Maajohtaja, projektijohtaja 

Esa Eklund Helios Nordic Energy Finland Oy esa.eklund@heliosnordic.com

14.6.22

Tanssin riemua ja täytekakkua juhlatansseissa 11.6.22

Lavan perustamisen historiasta voit lukea lisää tästä

Lopen kunnan liikuntatoimi palkitsi 31.5.2022 viime vuoden menestyneitä urheilijoita. Samassa yhteydessä jaettiin myös Kunnon kuntalainen 2021 -tunnustus. Tänä vuonna tämän arvonimen sai ensi kertaa yhdistys, kun Vojakkalan Valpas ry ja sen pitkän talkoouran tehneet toimijat palkittiin. Urpo Vienonen, Eero Leponiemi, Asko Stenholm ja Merja Zetterman ovat toimineet vastuunkantajina yhdistyksessä 1970-luvun alkuvuosista saakka, ja omalla pitkäaikaisella ja sitoutuneella toiminnallaan mahdollistaneet tanssilavatoiminnan jatkumisen. Vojakkalan lava on tullut tunnetuksi siistinä ja hyvinhoidettuna, uniikkina pikkulavana, jossa soitetaan tuttua ja perinteistä tanssimusiikkia. Viimeiset vuosikymmenet kesätansseja on järjestetty talkoovoimin noin kymmenet/vuosi ja loppilaisten ohella kävijöitä on ympäri Etelä-Suomen.

Kaikkien em. henkilöiden talkootyöpanos on ollut merkittävä tanssijärjestelyissä, aina hallinnosta tanssilavan ja ympäristön kunnossapito- ja remonttitöistä orkesterivarauksiin, tarjoilujen järjestämiseen ja talkoisiin eri tehtävissä tanssi-iltoina. Ja kaikki he ovat mukana toiminnassa ja järjestelyissä yhä edelleen.

Urpo Vienonen on ollut Valppaan johtokunnan jäsen yhtäjaksoisesti vuodesta 1970 lähtien, eli 52 vuotta! Puheenjohtajana hän vastasi toiminnasta 34 vuoden ajan. Eero Leponiemi, Asko Stenholm ja Merja Zetterman tulivat mukaan aktiivitoimintaan vuonna 1971. Leponiemi on toiminut puheenjohtajana yhdeksän vuotta, Stenholm neljä vuotta ja tätä ennen 36 vuotta varapuheenjohtajana. Merja Zetterman on vastannut yhdistyksen kirjanpidosta ja rahaliikenteestä jo 47 vuotta. 

Tänä kesänä Vojakkalan lava täyttää 65 vuotta. Juhlatansseja pyörähdellään la 11.6. klo 19 alkaen Harri Nuutisen ja Tanssin Taika -yhtyeen johdolla